On äläfässää, ärfaktorii ja aiaireisinkia. Mutta mulla aito sporttiauto, joten ajattelin käydä kääntymässä Iisalmessa ihan sekunttikellon kanssa. Samalla selviää onko realityautot lähelläkään simuautoja todellisuudessa.
Sen verran viileä ompi ilma vielä, joten aivan ideaaalikamppeita en voinut käyttää. Villasukat ja parhaat crocs -kengät alakertaan, 4 vuotta sitten pilkkikisoista voitettu pipo yläkertaan ja siannahdasta valmistetut työhansikkaat käteen. Ennen kuin menin autolle niin vilkaisin peiliin, jooop.. 3 numeroo liian pieni verryttelypuku pukee miestä kuin minimekko rihannaa. Lompakon tungen vielä takataskuun ja kaikki on valmista.
Mercedes-Benz 300D -86. Se on komia näky, vaikkei peilit ole korin väriset niin siitä huolimatta auton ajo-ominaisuudet on vertaansa vailla. Poistin autosta ohjaustehostimen, jotta force toimisi enemmän aidosti kuin tehostimen kanssa. Parannus on käsin tuntuvaa. Mittarissa 640tkm joten kone kiertää kevyesti ja vauhti on sen mukaista. Tottuneesti hyppään kuskin penkille ja kiinnitän turvavyön. Odotan hetken että hengitys edes hieman tasaantuisi ennen starttia. Gentleman – start your engine!!
Punainen valo.. hengitys tihenee. Käyn aina mielessäni lähtöruutinit ennen stinttiä. Vihreä!! Oiiiizh – en muistanut käynnistää meseä. Mesen käyntiääni on niin hiljainen ettei sitä edes huomaa vaikka stereot on täysillä. Nyt ei saa menettää malttia vaan täytyy ottaa rauhallisesti. Tottuneesti aloitan hehkutuksen, se kestää.. 1,2,3,-…27 sekunttia ja starttaus. Startti pyörii kuin riivattu kilpaa koneen kanssa monta minuuttia. Onneksi lopulta kone ottaa voiton ja päästää mahtisavut pakoputkesta ulos. Tämä on autourheilua parhaimillaan. Nyt on enää vaikea edes piilottaa hymyä, kohta mennään ja lujaa. Tilanne on niin jännittävä että jopa hengittäminen on vaikeaa. Yskin ja yskin, hamuilen vaihdekeppiä savun keskellä, nyt on saatava ykkönen sisään ja äkkiä jotta sisätilat tuulettuisi. Auton puhallin sanoi sopimuksen irti viime kesänä, mutta nyt ei ole aikaa sitä korjata. Ykkönen löytyi ja juuri ennen kuin löysään kytkimen, muistan että ollaan vielä autotallissa!
Kuljettajan ovessa ei toimi aukaisumekanismi sisäpuolelta, joten joudun poistumaan apukuljettajan oven kautta. Autoa ei kannata sammuttaa jottei menetetä kalliita sekuntteja. Ovi aukesi hulppeat 4 senttiä, kuka prkle onkaan ajanut auton seinän viereen. Yskin ja yskin, takapenkille ja äkkiä ulos. Autotallin ovet auki ja takaisin autoon.
Nopeasti sain ajorytmistä kiinni. En muistanutkaan kuinka kevyesti mersu lyö sutia kiihdyttäessäni moottoritierampista alaspäin. Mittarissa jo 90 km/h ja auto vielä sutii.. tässä mitään porchea tarvitse. Pistän 4:n sisään ja taustapeilistä näen upean musta savuvanan jäävän horisonttiin. Lue lisää…
